Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Historian vääryydet on jo aika sovittaa

by Mielipidekirjoitus
Teksti on julkaistu alunperin mielipidekirjoituksena Keskisuomalaisessa 6.12.2020.

YK:n kansainvälinen vammaisten päivä (3.12.) kiinnitti vastikään huomiota valtioiden toimiin vammaisten oikeuksien toteutumisessa.

Suomella on vielä paljon tehtävää vammaisten oikeuksien toteutumiseksi. Ihmisoikeustyö tähtää monin tavoin parempaan tulevaisuuteen.

Historiassamme on tapahtunut käsittelyä vaativia ihmisoikeusloukkauksia. Osa loukkauksista on niin vakavia, että tarvitaan sovintoprosessi, jotta tapahtunut voidaan jollain tavalla sovittaa.

Tapahtumien lakaiseminen maton alle ei ratkaise tilannetta. Historiasta on opittava ja anteeksi on pyydettävä.

Erityisesti kuurojen ja viittomakielisten yhteisössä on viime vuosina keskusteltu historian vääryyksistä. Monella on kipeitä muistoja menneisyydestä. Ne koskettavat sekä kuuroja itseään että heidän lähimmäisiään.

Suomella on valitettavan synkkä historia rotuhygieniasta. Sen nimissä tehtiin muun muassa kuurojen pakkosterilisaatioita.

Lähihistoriamme sisältää muutakin vakavaa kuurojen syrjintää, kuten pakkoabortteja, puhumaan pakottamista, avioliittokieltoja ja fyysistä väkivaltaa.

Nämä ovat paitsi ihmisoikeusrikkomuksia, myös häpeätahra Suomelle. Monet kaipaavat anteeksipyyntöä, vaikka historiaa ei voi muuttaa.

Hallituksemme onkin käynnistänyt valtiollisen sovintoprosessin kuuroihin ja viittomakieliseen yhteisöön kohdistuneista oikeudenloukkauksista.

Valtiollinen sovintoprosessi alkaa tutkimuksella, joka selvittää kuurojen oikeuksien loukkauksia 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Tutkimuksessa selvitetään, miten oikeudenloukkaukset ovat vaikuttaneet kuurojen ja viittomakielisten yhteisön yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin osallistua yhteiskuntaan sekä ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Sovintoprosessia jatketaan tulosten ja yhteisön näkemysten pohjalta.

On todella tärkeää, että vääryydet tuodaan laajasti päivänvaloon. Suomalaisten on aika oppia tuntemaan oma historiansa – ja vähemmistöjensä historia.

On todella tärkeää, että vääryydet tuodaan laajasti päivänvaloon. Suomalaisten on aika oppia tuntemaan oma historiansa – ja vähemmistöjensä historia.

Tilanteen järkyttävyyden keskellä täytyy muistaa, että syrjinnän lopettaminen on lopulta meidän vastuullamme. Meidän on tunnistettava kipukohtamme kaikkien vammaisten oikeuksien edistämisessä ja parannettava ne.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Köyhyyden torjunta on hallituksen tärkeimpiä tavoitteita

by Mielipidekirjoitus

Mika Nousiainen (ps.) kirjoitti (KSML 15.10) mielipidekirjoituksessaan, että hallitus ei edistä suomalaisten vähäosaisten perusturvaa. Tämä väite on virheellinen. Toisaalta koko teksti oli varsin tarkoitushakuinen sillä, että se keskittyi lähinnä mollaamaan maamme naisministereitä. Kertonee aika paljon kirjoittajan asenteesta.

Hallitus on sitoutunut hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta on meidän tärkeimpiä tavoitteitamme ja tämä näkyy selkeästi myös koronakriisin hoidossa. Valtio on tukenut valtavilla summilla yrityksiä, kuntia ja kotitalouksia, jotta selviämme yhdessä koronakriisin aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta. Hyvä esimerkki tästä on muun muassa hallituksen tukipaketti Jämsän seudulle ja koko Keski-Suomeen rakennemuutokseen sopeutumiseen. 

Tämän lisäksi hallitus esitti 75 euron lisää kaikille toimeentulotukea saaville henkilöille loppuvuoden ajaksi. Toimeentulotukea saavat ovat usein taloudellisesti kaikkein heikoimmassa asemassa ja koronalisä on kädenojennus pandemian aiheuttamien lisäkulujen kattamiseksi.

Ja mitä tekee perussuomalaiset eduskunnassa? Tämä tärkeä kriisiajan parannus eniten apua tarvitseville ei teille käynyt! Onneksi jäitte kantanne kanssa yksin. 

Toimet köyhyyden torjumiseksi eivät tähän lopu. Hallitus pienensi vastikään sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja ja laski niiden maksukattoa. Osa palveluista, kuten sairaanhoitajakäynnit, ovat lain tultua voimaan ilmaisia kaikille. Tämä vahvistaa etenkin paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden ja pienituloisten perheiden taloudellista asemaa. 

Toimenpiteitä vähäosaisten perusturvan edistämiseksi on tehty koko vaalikauden ajan – ja lukuisia on vielä tulossa. Tällä vaalikaudella on käynnissä useita isoja eriarvoisuutta vähentäviä rakenneuudistuksia, kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sosiaaliturvan uudistukset. 

Perussuomalaiset eivät ole köyhimmän suomalaisen puolella, kuin näennäisesti. Eduskunnassa puolue on toistuvasti asettunut poikkiteloin, kun hallitus on parantanut köyhimpien asemaa.

Perussuomalaiset eivät ole köyhimmän suomalaisen puolella, kuin näennäisesti. Eduskunnassa puolue on toistuvasti asettunut poikkiteloin, kun hallitus on parantanut köyhimpien asemaa.

Jos tarkastelee lähemmin puolueen talouspolitiikkaa, edustaa se suomalaisessa poliittisessa kentässä selkeästi oikeaa äärilaitaa. Monilla esityksillään Perussuomalaiset romuttaisivat hyvinvointivaltion perusrakenteita – juuri niitä, joilla tehokkaasti vähennetään köyhyyttä ja lisätään ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa.

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Koronakriisistä noustaan kestävällä elvytyksellä

by Mielipidekirjoitus
Teksti on julkaistu alunperin mielipidekirjoituksena Keskisuomalaisessa 5.6.2020.

Koronapandemia on muuttanut maailmaa ja tapaamme toimia monella tavoin. Akuutissa kriisissä on ollut oikein huolehtia ensin ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta, sekä pyrkiä tukemaan yritysten selviytymistä yllättävässä tilanteessa.

Kriisi on nostanut keskusteluun huoltovarmuuden ja tuonut esiin monia hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Pandemian hoitaminen on myös heikentänyt kuntien ja valtion taloustilannetta entisestään.

Toisaalta nyt on syntynyt valtava määrä uusia toimintatapoja, joita on otettu käyttöön joustavasti ja ennakkoluulottomasti.

Nyt on aika keskustella siitä millaisten arvojen pohjalle koronan jälkeistä Suomea rakennamme. Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden ja planeettamme kestokyvyn heikkeneminen vaikuttavat elämäämme jo nyt monin tavoin.

Askeleet kohti hiilineutraalia Suomea ovat askeleita kohti entistä ennakoivampaa ja selviytymiskykyisempää Suomea.

Moni on joutunut koville tänä keväänä: perheissä on venytty moneen, kun kaikki ovat koko ajan kotona.

Toisaalta useat ikääntyneet tai yksinasuvat ovat kokeneet yksinäisyyttä. Pienten pulmien kasvamista isoiksi ongelmiksi ehkäistään parhaiten varmistamalla riittävä ja oikea-aikainen tuki ja apu niitä tarvitseville.

Erityisesti on pidettävä huolta lasten ja nuorten mahdollisuudesta terveeseen ja turvalliseen kasvuun sekä hyvään oppimiseen.

Monella on nyt vakava huoli toimeentulosta ja mikäli kriisi jatkuu pitkään, todennäköisesti yhä useampi joutuu Kelan tarjoaman tuen varaan. Nyt on oikea aika edetä kohti perustuloa. Etenkin kriisitilanteissa tarvitsemme perusturvaa, joka kattaa yllättävätkin elämäntilanteet.

TYÖPAIKKOJEN säilyttämiseksi on tärkeää tukea yrittäjiä ja yrityksiä siten, että vältetään konkurssiaalto. Sen tulee kuitenkin tapahtua oikeudenmukaisesti ja niin, että koronatukien avulla tosiasiallisesti turvataan työpaikat, eivätkä tuet päädy osingoiksi tai veroparatiiseihin.

Ekologisesti kestävät investoinnit tuottavat tutkitusti työpaikkoja. Tulevan elvytyksen tulee perustua ilmastoinvestointeihin, päästöttömään liikenteeseen ja puhtaaseen energiaan.

Näin luodaan työtä ja toimeentuloa eri puolille maata. Hyviä esimerkkejä tästä ovat energiaremontit, raiteiden sekä pyöräily- ja kävelyinfran sekä sähköautojen latausverkon rakentaminen.

Koronakriisin aikana on hyvinvointivaltiomme osoittanut arvonsa. Jotta voimme turvata hyvinvointimme ylläpitämisen ja vahvistamisen myös tulevaisuudessa, on meidän nyt tehtävä viisaita valintoja ja kestäviä ratkaisuja.

Tavoitteena on oltava yhdessä rakennettu sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä yhteiskunta.

 

Bella Forsgrén
Kansanedustaja (vihr.)
Jyväskylä

Meri Lumela
Kaupunginhallituksen pj (vihr.)
Jyväskylä

Bella Forsgrén, 2019. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen.

Nyt pitää pysyä kotona, jos se vain on mahdollista

by Mielipidekirjoitus
Julkaistu alunperin Keskisuomalaisessa 25.3.2020.

Elämme nyt historiallisesti poikkeuksellisia aikoja: Suomessa on otettu käyttöön valmiuslaki. Koronavirus on haastanut myös päätöksentekojärjestelmämme, mutta Suomen valtiosääntö on toistaiseksi selvinnyt kriisitestistä ja kyennyt nopeaan päätöksentekoon.

Vaikka nyt vaaditaankin toimintaa, on tärkeää muistaa, että Suomi on yhä oikeusvaltio ja ihmisten perusoikeuksia tulee rajoittaa vain niiltä osin kuin se on elintärkeää. Normaalioloihin palataan niin pian kuin mahdollista.

Olen ollut perustuslakivaliokunnassa käsittelemässä valmiuslakia koko prosessin ajan. Totesimme mietinnössämme, että valmiuslain käyttöönottoasetuksen perustelujen ja muiden selvityksen valossa maassa vallitsevat valmiuslain 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot.

Tässä tapauksessa poikkeusolot aiheuttaa hyvin laajalle levinnyt vaarallinen kulkutauti, pandemia, joka rinnastuu vaikutuksiltaan erityisen vakavaan suuronnettomuuteen.

Tilanne on aidosti vakava, eikä valmiuslakia ole otettu käyttöön kevein perustein.

Tilanne on aidosti vakava, eikä valmiuslakia ole otettu käyttöön kevein perustein.

Tilanteen rinnastuminen vaikutuksiltaan erityisen vakavaan suuronnettomuuteen tarkoittaa, että isot uhrimäärät ovat todellinen riski.

Valmiuslaki on otettu käyttöön vain tietyiltä osin ja pääsääntöisesti tarvittavat toimenpiteet pyritään turvaamaan olemassa olevalla lainsäädännöllä.

Nyt tehdyt päätökset valmiuslain käyttöönotosta eivät siis tarkoita sitä, että kaikkia esitettyjä rajoituksia tehtäisiin heti. Sen sijaan valmiuslaki tarjoaa hallitukselle tarpeeksi laajan työkalupakin, jolla voidaan ehkäistä koronaviruksen voimakasta leviämistä. Sitä vähemmän noita työkaluja tarvitaan, mitä enemmän ihmiset pysyvät kotona.

Näin suojellaan erityisesti riskiryhmiä sekä terveydenhuollon kantokykyä. Totuus on kuitenkin, että tartunta voi iskeä keneen tahansa ja sairaalahoitoon voi joutua, vaikka ei kuuluisi riskiryhmään. Olemme tilanteessa, jossa vähempi ei enää riitä.

Poikkeustilanteessakin perustuslakivaliokunta toteuttaa yhtä tärkeintä tehtäväänsä: Tarkastelemme joka ikistä esitystä valmiuslain osalta tarkasti.

Esitettyjen toimien tulee olla hyvin perusteltuja, tarkasti rajattuja ja sellaisia, että perusoikeuksia rajoitetaan vain välttämättömiltä osin, kuten aiemmin on todettu.

Olemme tämän suhteen tiukkoja. Tältä osin kansalaiset voivat siis olla rauhassa. Tilanne on silti kaikin tavoin poikkeuksellinen ja monella on varmasti vaikea tottua siihen.

Oikeus elämään on ihmisoikeuksista kaikkein perustavin. Siitä tässäkin on kyse.

Toimenpiteisiin on kuitenkin perusteet: Oikeus elämään on ihmisoikeuksista kaikkein perustavin. Siitä tässäkin on kyse. Pyrimme suojelemaan ihmishenkiä.

Tähän hallitus ja viranomaiset tarvitsevat kuitenkin kaikkien apua. Nyt on aika jäädä kotiin vapaaehtoisesti ja minimoida sosiaaliset kontaktit.

blogi4

Kun nuoret naiset jätetään vaihtopenkille

by BlogiMielipidekirjoitus
Yhteismielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 08.03.2019

Kun nuoret naiset jätetään vaihtopenkille

Eduskuntavaalit ovat pian kulman takana. Seuraavat kaksi vaaalikautta määrittävät ratkaisevasti sen, millaisen elinympäristön jätämme tuleville sukupolville.

Nuorten ääni täytyy saada kuulumaan entistä vahvemmin niin arjen poliittisessa keskustelussa kuin lainsäädännön ytimessä.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kirjoittikin lupaavasti Nimellä-kolumnissaan (23.2.), että vaaleissa on suorastaan historiallisen hyvä tilaus uusille nousijoille.

Lukija saattoi hetkeksi jopa innostua Mervolan analyysista, sillä otsikko lupaa kovaa analyysiä tuoreista kasvoista, potentiaalisista nousijoista, ehkä jopa nuorista ehdokkaista.

KOLUMNI PALJASTUI kuitenkin taatuksi äijä-hengen nostatukseksi, jossa nuoret (naiset) jätettiin vaihtopenkille.

Esimerkiksi SDP:n ehdokaslistalta päätoimittaja päätti kuvailla kuntapolitiikassa toimivaa iäkästä miesehdokasta runsassanaisesti kokeneeksi asiapoliitikoksi, samalla, kun demareiden ainoasta jatkoa hakevasta kansanedustajasta päätoimittaja tyytyy vain mainitsemaan, että ehdolla on myös suosiosta kisaava “kahdeksan kuukautta eduskunnassa harjoitellut” Riitta Mäkinen.

Siis Jyväskylän kaupunginvaltuuston pj. sekä entinen kaupunginhallituksen pj.

Miesehdokas on asiapoliitikko ja kokenut sellainen. Istuva kansanedustaja, pitkän kokemuksen omaava naisehdokas, on istunut vain harjoittelemassa.

Keski-Suomen nuorimmasta ehdokkaasta päätoimittaja ei vaivaudu mainitsemaan mitään. Hyvää naistenpäivää siis vain Siirillekin!

KESKI-SUOMEN yhdestätoista eduskuntapuolueita edustavasta alle 30-vuotiaasta ehdokkaasta Mervola löytää omasta mielestään yhden vakavasti otettavan (mies)henkilön, jota hän kuvailee nousujohteista uraa tekeväksi.

Mihin jäivät maininnat nuorista, osaavista ja kokeneista sekä nousujohteista uraa tekevistä naisehdokkaista?

VAIKKA OLISI OLLUT kuntavaaleissa Jyväskylän äänikuningatar, puheenjohtaisi Keski-Suomen suurimman kaupungin yhtä lautakuntaa tai olisi ylioppilaskunnan puheenjohtaja, ei päätoimittaja hiisku nuorista naisehdokkaista korkeintaan muuta kuin heidän parisuhdehistorian kautta.

Eduskunnassa istuu 200 kansanedustajaa. Viime eduskuntavaaleissa valituista vain 14 oli alle 30-vuotiaita.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Keski-Suomesta valituista ehdokkaista puolestaan vain 30 % oli naisia. Politiikka on yhä hyvin sukupuolittunutta.

Siskot ja nuoret, on aika muuttaa maailmaa – kukaan ei tee sitä puolestamme!

Parempaa naistenpäivää, myös päätoimittajalle.

 

Irina Tuokko
kansanedustajaehdokas (vihr.)
sivistyslautakunnan pj.

Bella Forsgren
kansanedustajaehdokas (vihr.)
kaupunginhallituksen jäsen

Sonja Karppinen
kansanedustajaehdokas (vas.)
kaupunginvaltuutettu, JYYn pj.

Matleena Käppi
kansanedustajaehdokas (vas.)
kaupunginvaltuutettu

Jyväskylä

blogi2

Mitä vanhustenhoidon tila kertoo hyvinvointivaltiosta?

by BlogiMielipidekirjoitus
Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 10.02.2019

Mitä vanhustenhoidon tila kertoo hyvinvointivaltiosta?

Vanhusten hoivan taso on noussut keskusteluun yksityisen terveysyhtiön Esperi Caren hoivakodissa paljastuneiden epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi.

Esperi Care ei ole valitettavasti yksin tilanteensa kanssa. Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Puhtaita papereita ei saa myöskään julkinen sektori.

On peiliin katsomisen paikka. Suomessa ollaan leikattu koko 2010-luku kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia. Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen arvioi leikattujen valtionosuuksien määrän kipuavan yli kahteen miljardiin. Vanhustenhoito on osa kuntien peruspalveluita, ja yhä suurempi osuus rahoitusvastuusta on jäänyt kunnille.

TILANNE ON HUOLESTUTTAVA. Vanhukset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa ja alueelliset erot vanhushoivan laadussa ovat suuria. Erityisen haastavassa asemassa ovat ne sairaat vanhukset, joilla ei ole omaisia eikä omaisuutta.

Tulevaisuus on haasteita täynnä: syntyvyys jatkaa laskuaan, työvoima vähenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa.

Samaan aikaan sote-uudistuksen kolmen miljardin euron säästötavoitteesta iso osa kohdistuu vanhuspalveluihin. Tilannetta ei helpota, että keskustan, kokoomuksen ja sinisten hallitus ajaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten toimijoiden hoidettaviksi. On odotettavissa, että Esperi Caren Kristiinankaupungin hoivakodin kaltaiset laiminlyönnit tulevat hallituksen markkinaehtoisessa sote-maailmassa yleistymään.

Istuvalla hallituksella on lisäksi vahva usko yrityksien omavalvontaan. Puhe omavalvonnan riittävyydestä ei kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua. Nyt tarvitaan lisäresursseja valvontaviranomaisille ja kovempia sanktioita tahoille, jotka eivät toteuta vaadittuja laatukriteerejä.

MITEN OLEMME päätyneet tähän tilaan? Kyse on lopulta vanhuksien ja hoivatyön arvostuksesta. Perimmäinen ongelma on se, että Suomen vanhushuolto on aliresurssoitu. Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger on todennut, että vanhuspalveluissa voidaan puhua ainakin miljardin euron resurssivajeesta.

Nyt näyttää siltä, että suurin osa puolueista on herännyt tilanteen vakavuuteen. Kokoomus vastustaa tällä hetkellä ainoana puolueena sitovan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Sitova hoitajamitoitus ei ole ratkaisu alan kaikkiin ongelmiin, mutta parantaisi vanhusten hoitoa.

Nykyinen tilanne on pidempiaikaisen kehityksen ja monen päätöksen seurausta. Ongelmat ovat olleet jo kauan tiedossa. Jos todella tahdomme turvata vanhuksille elämisen arvoisen elämän, vaatii se konkreettisia lisäresursseja. Asioilla ei ole tapana itsestään parantua.

Kyse on lopulta hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

blogi1

Jokainen ilmastoteko on realismia

by BlogiMielipidekirjoitus
Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 18.11.2018

Jokainen ilmastoteko on realismia

Keskustan kaupunginvaltuutettu Joonas Könttä vaati (KSML 12.11.) realismia ilmastokeskusteluun. Valitettavaa realismia on, että hallituksen tavoittelemat metsien lisähakkuut pienentävät Suomen hiilinieluja kumoten muut päästövähennykset.

Köntän maalailema käsitys Suomesta ilmastotyön mallimaana ei pidä paikkaansa. Suomi on EU:ssa keskiverto maa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat nousseet vuodesta 2015 – toisin kuin monissa muissa Pohjoismaissa. Tämä käy ilmi eurooppalaisen tutkimuslaitoksen European Policy Centerin (EPC) tutkimusraportista, joka arvioi Suomen mainetta EU:ssa.

EU:ssa ollaankin huolestuneita Suomen linjauksista biodieselin tukemisesta ja puun käyttämisestä uusiutuvaksi polttoaineeksi. Linja ei vastaa yleistä käsitystä resurssien kestävästä käytöstä.

HIILINIELUJA VOIDAAN lisätä metsä- ja maatalouden tarpeet huomioiden. Korkean jalostusasteen tuotteissa kuten puurakentamisessa hiili on sitoutunut puuhun pitkään. Peltojen hiilensidontaa kehittämällä parannetaan peltojen kasvukuntoa ja estetään vesistöjen rehevöitymistä.

Hiilineutraali bio- ja maatalous sekä korkeamman jalostusasteen tuotteet mahdollistavat korkeammat tuotot vähemmillä hakkuilla. Jos haluamme olla biotalouden kärkimaa, tulisi meidän panostaa osaamiseen lisää ja kehittää kiertotaloutta nykyistä pontevammin.

Mitä tulee liikenteeseen, koko lapsuuteni ja nuoruuteni maaseudulla asuneena tiedän, että osa ihmisistä tarvitsee jatkossakin omaa autoa.

Ilmastotyössä tulee kuitenkin tunnistaa, että 70% suomalaisista asuu kaupungeissa. Siksi meidän tulee kehittää julkista liikennettä, pyöräväyliä ja yhdyskuntarakennetta entisestään niin, että autoilu olisi entistä harvemmalle elinehto.

Toisaalta uuden ja vähäpäästöisen auton hankkiminen on monelle taloudellisesti mahdotonta – esimerkiksi opiskelijoille, joita Köntänkin kotikaupungissa Jyväskylässä asuu. Siksi pelkästään autokannan uusiminen ei riitä.

MINUT ON äänestetty tekemään kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa – ja sitä pyrin kaupunginhallituksessakin edistämään.

Palautimme vihreiden esityksestä Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman takaisin valmisteluun, koska kivihiilen- ja turpeenpolton lopettaminen kaukolämmön tuotannossa vaatii realistisia suunnitelmia ja kustannuslaskelmia toteutuakseen edes vuoteen 2030 mennessä. Olemme esittäneet myös tarkemman ilmasto-ohjelman laadintaa osana Resurssiviisas-ohjelmaa.

KUNNIANHIMOTTOMAN ilmastopolitiikan perusteleminen taloudella, työllisyydellä tai julkisen liikenteen hankaluudella on vastakkainasettelujen hakemista siellä, missä niitä ei tarvittaisi. Ilmastonmuutoksen torjunnalle ei ole vaihtoehtoa ja lisäksi sillä on tulenpalava kiire.

Aion jatkaa pitkäjänteistä työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi jatkossakin – oli vaaleja tai ei. Hiilineutraali yhteiskunta on realismia.

blogi1

Ilmastotoimien aika on nyt

by BlogiMielipidekirjoitus
Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 17.10.2018

Ilmastotoimien aika on nyt

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n viesti oli yksinkertainen: Mikäli emme toimi nyt, sysäämme ilmastokatastrofin tuleville sukupolville. Tarvitsemme välittömästi määrätietoisia toimia suunnan kääntämiseksi, mutta ennen kaikkea poliittista tahtoa. Suunta ei muutu, mikäli emme yhdessä tee muutosta.

IPCC:n raportti osoittaa, että lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä. Ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen olisi huomattavasti isompi riski ekosysteemeille ja ihmisten hyvinvoinnille.

Puolen asteen ero tarkoittaisi merenpinnan merkittävämpää nousua, ruuantuotannon vaarantumista ja vauhdittaisi lajien kuudetta sukupuuttoaaltoa.

SUOMEN ON rikkaana teollisuusmaana sitouduttava selvästi nykyisiä tiukempiin ilmastotavoitteisiin ja leikattava päästöjä nopeasti. Kaupungeista ja koko maastamme on tehtävä hiilineutraali jo vuoteen 2030 mennessä.

Me vihreät olemme esittäneet oman ohjelmamme fossiilisista polttoaineista luopumiselle elokuussa. Saastuttavimmista polttoaineista, kivihiilestä ja turpeesta, on luovuttava 2020-luvun aikana. Myös liikenteen on muututtava kohti julkista liikennettä ja lihasvoimaista liikkumista.

Olemme esittäneet laajan joukon erilaisia keinoja: Kiireellisimpänä tulee raivata fossiilienergian hulppea tukiviidakko. Miljardin euron verotuet on ajettava alas ensi tilassa.

Myös EU:n päästökaupan puutteet tulee korjata ja puhtaan energian investointeja tukea. Toisaalta päästönormien tiukentaminen edistää fossiilisten polttoaineiden korvaamista.

Lisäksi metsien, maaperän ja soiden hiilinieluja on kasvatettava suurilla määrillä ja turvetuotanto lakkautettava vuoteen 2025 mennessä.

KAUPUNGIT OVAT merkittävässä asemassa globaalin ilmastokysymyksen ratkaisemisessa. Jyväskylänkin tulee tarttua toimeen entistä rohkeammin – nykyiset panostukset ovat hyvä alku, mutta eivät vielä riittäviä.

Jyväskylän tulisi ottaa mallia Hinku-kuntien verkostosta ja tavoitella 80% päästövähennyksiä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Samalla liittyisimme hiilineutraaliutta tavoittelevien kaupunkien joukkoon: Vantaa ja Espoo sekä Turku jo pyrkivät hiilineutraaliu­teen vuoteen 2029 menneessä.

Jyväskylällä on petrattavaa erityisesti energiantuotannossa, sillä lähes puolet energiastamme tulee turpeesta. Turpeen osuutta tulee pienentää nopeasti ja se tulee korvata kestävillä uusiutuvilla energianlähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla. Samalla esimerkiksi kaupungin kaavailemat toimet pyöräilyn edistämiseksi tulee konkretisoida lähivuosina.

Suomen ilmastopolitiikan suunta ratkaistaan ensi kevään eduskuntavaaleissa. Kaikkien puolueiden on esitettävä konkreettiset keinonsa riittävien päästövähennysten saavuttamiseksi seuraavalla hallituskaudella. Myös äänestäjien tulee vaatia puolueilta toimia.

Erityisesti odotamme kunnianhimoisia esityksiä nykyisiltä hallituspuolueilta, joilla olisi koko vaalikausi ollut aikaa toimia ja kaikki tarvittava tietotaito käsissään. He näyttävät vasta vaalien alla heräävän ilmastonmuutokseen.

Toivottavasti huoli muuttuu toiminnaksi vaalien jälkeen. Muutoin olemme auttamattomasti myöhässä.

blogi2

Suomi tasa-arvon mallimaaksi

by BlogiMielipidekirjoitus
Mielipidekirjoitus 19.03.2018 julkaistu Keskisuomalaisessa
Suomi nähdään usein koulutuksen ja tasa-arvon edelläkävijänä. Tasa-arvon ajatus toistuu julkisuudessa ja politiikkojen puheissa.

Korostamalla kovaan ääneen jo saavutettua tasa-arvoa häivytetään keskustelusta monia tasa-arvon kannalta ongelmallisia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Näitä ovat esimerkiksi työelämän vahvasti sukupuolittuneet rakenteet ja naisvaltaisten alojen alhainen palkkataso sekä arvostuksen puute.

Kasvatus-, koulutus-, sosiaali- ja hoiva-alan ammattilaisista valtaosa on naisia, kun taas naisjohtajien lukumäärä Suomessa on Euroopan maista alhaisimpia. Naisjohtajien määrä Suomessa on pienempi kuin esimerkiksi Turkissa. Tämä on hämmentävä tieto ottaen huomioon yleisen käsityksemme suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon tilasta ja kehityksestä Suomessa. Samoin esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallituksissa naiset ovat edelleen selkeä vähemmistö (KSML 12.3.).

Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset ovat hitaita. Vallitsevat normit, asenteet ja arvot harvoin muuttuvat yhtäkkisesti. Muutokseen tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua, poliittisia päätöksiä ja lakimuutoksia.

Avainasemassa on myös laadukas koulutus ja opinto-ohjaus, jonka kautta voidaan tasoittaa työelämän ja ammattien sukupuolittuneisuutta. Naisia ja miehiä voidaan kannustaa niille aloille, joilla toinen sukupuoli toimii selvänä enemmistönä.

Naisvaltaisten alojen ammattilaisten työkuormitus ja työn arvostuksen puute keskusteluttavat syystä. Useissa kaupungeissa on vaikeuksia saada täytetyksi avoimena olevia lastentarhanopettajien, sosiaalityöntekijöiden ja vanhustenhoidon työpaikkoja. Suurta osaa lastentarhanopettajan tehtävistä hoitavat epäpätevät sijaiset ja yhä suurempi joukko vanhustenhuollon työntekijöitä pohtii alanvaihtoa työn kuormittavuuden takia.

Työnantajat perustelevat haluttomuutta palkkojen nostoon muun muassa rahan puutteella. Mutta säästävätkö työnantajat oikeasti pitämällä kasvatus- ja hoiva-alan palkat alhaalla, jos sairauspoissaolot pysyvät korkealla eikä aloille saada tarpeeksi päteviä työntekijöitä?

Naisvaltaisilla aloilla markkinatalouden perusmekanismit eivät näytä toimivan, koska työn arvostus ei näy palkkauksessa.

Monet lähitulevaisuutemme isoista haasteista ovat vielä ratkaisematta. Muun muassa tekeillä oleva sote-uudistus, väestön ikääntyminen ja lisääntyvä hoivatarve ovat haasteita, joihin on tartuttava työelämän tasa-arvokysymykset huomioon ottaen.

Nyt tarvitaan juhlapuheiden sijaan todellista asennemuutosta, joka johtaa konkreettisiin poliittisiin tekoihin.

Tämän lisäksi tarvitsemme pioneereja ja uranuurtajia, jotka jaksavat vastustuksesta ja joskus myös halveksunnasta huolimatta tehdä sinnikkäästi työtä muutoksen eteen. Minna Canthin tasa-arvotyön jatkajia tarvitaan edelleen!

Bella Forsgrén. Kuvaaja Hanna-Kaisa Hämäläinen

Alkoholista on tullut ikäihmisten arkea

by BlogiMielipidekirjoitus
Mielipidekirjoitus 01.04.2017
Julkaistu Keskisuomalaisessa
https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Alkoholista-on-tullut-ik%C3%A4ihmisten-arkea/958794#comments

Alkoholista on tullut ikäihmisten arkea

Vanhustyö kohtaa yhä useammin alkoholiongelmista kärsiviä ikääntyneitä. Korkki aukeaa herkemmin, kun elämä yllättää – sairastutaan, tulot pienenevät, jäädään leskeksi tai olo koetaan ylipäätään yksinäiseksi.

Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa ikääntyneille terveydellisiä riskejä ja tapaturmia, mutta myös taloudellisia vaikeuksia ja ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Yksinäisyyden kierre on valmis.

Jyväskylä on tunnistanut vanhusten päihteidenkäytön ja yksinäisyyden keskeisiksi haasteiksi vanhuspalveluille. Jyväskylän mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa 2016–2020 todetaan, että palveluissa on kehitettävää mm. hoitohenkilökunnan osaamisen ja moniammatillisen yhteistyön toimivuudessa.

Huolenaiheiksi nostetaan hoitoon pääsyn vaikeudet ja ulosjääminen palveluiden piiristä, jolloin pahimmassa tapauksessa potilasturvallisuus vaarantuu, kuntoutuminen hidastuu ja hoidon kustannukset nousevat. Repaleinen palveluverkosto voi aiheuttaa tilanteen, jossa ikääntyneiden eriarvoistumisen ja epäinhimimillisen kärsimyksen riskit lisääntyvät.

Tämä voidaan estää kanavoimalla riittävästi resursseja vanhustyöhön sekä varmistamalla että sote-uudistuksessa otetaan vanhuspalvelut laajasti huomioon palveluja suunnitellessa.

Myös vanhuspalveluiden ulkopuolella olevien ikääntyneiden alkoholinkäyttöön ja yksinäisyyteen on syytä kiinnittää huomiota.Ongelmat kärjistyvät helposti, kun niistä koetaan häpeää eikä apua osata hakea riittävän ajoissa.

Ikääntyneiden alkoholinkäyttö ja yksinäisyyden kokemukset vaativat palveluilta avuntarpeen tunnistamista ja hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltamista, mutta myös avointa keskustelua yhteiskunnassa.

Ennen kaikkea tarvitsemme toisista välittämistä ja huolenpitoa. Jokainen voi soittaa isovanhemmalleen tai pysähtyä juttelemaan naapurinmummon kanssa.

Teot ovat pieniä, mutta yksinäiselle ne merkitsevät paljon.